Ristiriidan tunteet ovat inhimillisiä ja kuuluvat elämään. Niitä syntyy kohdatessamme ihmisiä ja asioita. Uppoudun tässä tekstissäni ristiriidan tunteisiin, jotka heräävät sisälläsi erilaisissa kohtaamisissa ja tilanteissa, tuntemuksina, jotka saavat sinut reagoimaan, tavalla, jota et aivan tunnista tilanteen synnyttämäksi. Et aivan tunnista reagointitapaasi, joka voi olla yli- tai alivirittynyt tilanteeseen nähden. Voit esimerkiksi alkaa tuntea ulkopuolisuuden tunnetta muiden valinnoista. Kohtaamiset ihmisten ja asioiden kanssa tuntuvat heijastavan sinulle jotakin samaa asiaa yhä uudelleen. Ajatuksesi tuntuvat jäävät kiinni siihen tunteeseen, joka tilanteesta nousi ja vahvistavat ulkopuolisuuttasi. Uppoudun tekstissäni sisäisiin ristiriidan tuntemuksiin, joihin ajatukset tarjoutuvat kertomaan jotenkin alistavaa ja aliarvostavaa tarinaa sinusta, tunteistasi ja tarpeistasi.

Sisäiset ristiriidan tuntemukset tarjoavat oivia kasvun paikkoja, vaikka ovat juuri sellaisia, että niistä haluaisi juosta pois! Muuttaa kaiken käden käänteessä sellaiseksi, että mitään ikäviltä tai kielteisiltä tuntuvia ajatuksia ja tuntemuksia ei olisi. Usein myös saattaa tuntua, että muissa kuin sinussa ei herää mitään tunteita ja tuntemuksia – ainakaan samanlaisia, kun oma kehosi saattaa olla jo hyvin virittynyt ristiriidan tunteesta. Sisäinen ristiriidan tunne ei välttämättä näy ulospäin, vaikka joku toinen tuntisi juuri samoin. 

Kun tunnemme ristiriitaa on luonnollista haluta siitä pois, reagoida ja pyrkiä ratkaisemaan tuntemus nopeasti. Kun alat nähdä, että asioiden, tapahtumien ja tunteiden on tarkoitus viestiä jotakin, et ehkä haluakaan enää liueta pois, etkä väistää hankalaa tilannetta, olotilaa tai olemusta. Niissä hetkissä, kun haluat katsoa asioiden taakse on huikea syvyys, jonka näkyväksi tulemisen mahdollistat sillä, että et enää väistä ja reagoi, vaan olet valmis katsomaan tarinan taakse. Tämä kaikki tapahtuu omassa tahdissasi ja jos huomaat väistäneesi ja reagoineesi tavalla, jonka luulet olevan ratkaisu, mutta se ei kuitenkaan vienyt ristiriidan tunnetta sisältäsi pois, voit antaa antaa itsesi palata tuntemuksiin myöhemmin.

Sisäisen ristiriidan tunteminen kertoo usein karmisista asioista. Tunnistamme jotakin, joka haluaa tulla meille näkyväksi. Se että reagoit ja väistät juontuu karmisista asioista. Karminen tilanne toistaa jotakin asiaa, jossa sinulla olisi vielä jotain opittavaa, löydettävää ja kasvun mahdollisuuksia. Juuri nyt karmisina asioina nousevat pelot (ne juuri sinulle karmivimmilta tuntuvat pelot), epätodelliset asiat (tai paremmin epätodellisiksi luokitellut asiat, ei niinkään epätodelliset), erillisyys (siten, että olisit jollakin tavalla ulkopuolinen), kuoleman pelko (pysäyttävänä, tajunnan räjäyttävänä tuntemuksena, joka saa sinut väistämään) ja varmasti paljon muita. Kun kohtaamme näiden asioiden kanssa reagoimme juuri niin kuin esimerkiksi pelon kanssa luonnollisesti kohdataan – pelkäämällä. Jos pelko on kuitenkin jotakin sellaista, joka estää sinua toteutumasta omasta potentiaalistasi käsin, on kyse karmisesta pelosta, joka nostaa sinussa niin valtavan tunnemuiston, josta käsin alat ajatella ja toimia ts. reagoida ja haluat mieluummin väistää tämän asian kokonaan.

Vaikeilta ja haastavilta tuntuvien tuntemusten kanssa on luonnollista haluta vajota maan alle tai lipua vain pois, toimiessasi näin estät sinua näkemästä sinne taakse, mistä sinussa nousevat tunteet ja tuntemukset sinulle kertovat. Sisäinen ristiriidan tunne voi olla juuri sellainen, joka voi avata hyvin syvää ja merkityksellistä, mutta samaan aikaan hyvin kipeää ja haurasta. Ristiriidan tuntemuksia nousee asioissa, jotka mieluummin väistät, sen sijaan että valitsisit jäädä tämän sinussa nousevan valtavan tunnekokemuksen alle. Väistämisen sijaan on henkilöitä, joissa sisäisen ristiriidan tunne nostaa hyökkäävyyttä, koska hän voi olla sisäisesti niin peloissaan asiasta, joka liikuttaa hänessä jotakin niin syvältä. 

Menneet kokemukset peilautuvat tähän hetkeen ja tulevat jollakin tavalla näkyväksi meissä. Jos sinulle on tapahtunut menneiden elämien aikana hyljätyksi tulemisen, rakkaudettomuuden ja/tai erillisyyden kokemuksia, tapahtumat vaikuttavat sinuun niin syvästi, että niistä on syntynyt haava sieluusi asti. Elämäsi ovat sen jälkeen jollakin tavalla ilmentäneet sinulle hyljätyksi tulemista ja rakkaudettomuutta, koska juuri sillä tavalla haavasi on tullut näkyväksi ja parannettavaksi. Myötätunto ja ymmärrys itseäsi kohtaan vahvistuvat, kun näet asioiden taakse, sinne, mistä valtava erillisyyden tai muu vaikealta tuntuva kokemuksesi kumpuaa. Sielun haavat tuntuvat ja näkyvät sisäisinä tuntemuksina kehossasi, mutta voivat aivan hyvin näkyä ulkoisestikin painoina kehossamme. Kutsun sinua antautumaan lempeästi hoitamaan itseäsi niin kehollisesti ja sielullisesti tuosta kauan sitten tapahtuneesta hyljätyksi tulemisen tai muusta erillistävästä kokemuksesta, jonka juuret ulottuvat tähän hetkeen asti. 

“Älkää jättäkö minua, huusin loittoneviin valoihin! Älkää jättäkö minua huusin, vaikka epätoivo ja sysipimeys valtasivat minut, se tuntui sisälläni kovertaen sydänalaani ja se oli ulkopuolellani – totaalinen pimeys. He jättivät minut, nyyhkytin ja vaivuin pimeän planeetan pintaa vasten. He jättivät minut.” (Menneet elämät -merkintojäni kesältä 2020.)

Olen tuntenut lapsesta asti hyvin suurta surua ja muistan jo hyvin pienestä ajatelleeni, että vaikka minulle tapahtuisi mitä, en pystyisi sen kautta tätä suruani kuvaamaan ja kertomaan siitä kenellekään. Kukaan ei voisi ymmärtää suruani. Kunnes menneet elämät alkoivat avautua minulle vähitellen. Sain palapelin palan kerrallaan eheyttämään palasiksi revittyä sydäntäni. Vaikka sieluni on päässyt eheytymään, en ole vielä pystynyt päästämään irti sen muistoista ja tuntemuksista. Olen niin tottunut erillisyyteen, joka ennen tarjoutui valheellisesti hoitamaan haavaani. Muistoni olemassaolosta ja sisäisen kipuni hoitamisen tarpeesta viestivät vielä tilanteet, joissa tunnen jollakin tavalla sivuun jäämistä. Silloin syvä ja kivulias hyljätyksi tulemisen ja rakkaudettomuuden tuska nousee minussa pintaan, vaikka sellaista ei olisi minulle enää tarkoitettu tuottaa.

Tunnistatko kohdan elämässäsi, jossa jokin sisäinen ristiriita repii sinua? Tilanteen, jossa pelot, erillisyys, ahdistus tai jokin muu sinut valtaansa kiertävä asia tulee tilanteen ja sinun väliin kuin ratkaisemaan sinussa noussutta sisäistä ristiriidan tunnetta ja sinusta tuntuu, että et pääse koskaan valitsemaan itsellesi muuta kuin tämän? 

Mitä voit tehdä, jos sinulle tapahtuu jokin karminen, läpielämien toistuva asia, joka voi nostaa esiin hyvin kivuliaalta tuntuvia tuntemuksia? Mitä jos se tapahtuu aina uudelleen? Miten on mahdollista olla väistämättä tai tuntematta tyhjyyttä, siitä, että mikään ei koskaan muutu? 

Voit antaa itsellesi hyväksyntää ja ymmärrystä, miksi tunnet juuri niin, kuin tunnet. Sinulle on tapahtunut jotakin sellaista, josta kivuliaat tuntemuksesi nousevat. Olet läpikäynyt jotakin sellaista, josta tunteet ja tuntemukset viestivät huolimatta siitä, oletko tietoinen tapahtuneista. 

Pysähdy. Pysähdy näiden tunteiden ja tuntemustesi kanssa ja hengitä. Hengitä jokaisella sisäänhengityksellä sallivuutta itseesi, anna jokaisella uloshengityksellä sallivuuden täyttää kehoasi, jokaisen solusi. Kerro itsellesi, että voit olla juuri tässä hetkessä näine tuntemuksinesi. Nämä ovat  osa tarinaasi viestien sinulle jostakin sielun syvyydestäsi. Tuntea syvä tarpeesi tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Hoivata itseäsi tarpeissasi. Olet rakas ja ihana.